Flunssa

Flunssa on erittäin yleinen sairaus, mutta paranee itsestään.

nainen_influenssa_Full

Flunssa aikuisella

Flunssa eli nuhakuume on erittäin yleinen sairaus. Vuosittain Suomessa arvioidaan sairastettavan 10–20 miljoonaa flunssaa. Aikuinen sairastaa vuosittain keskimäärin 1–5 ja lapsi 5–10 flunssaa. Flunssan syynä ovat sadat eri virukset. Flunssan itämisaika, oireet ja kesto vaihtelee hyvinkin suuresti. Sairausloman tarpeen määrittää potilaan yleisvointi. Tartuttamisen välttämiseksi loma ei ole tarpeellinen, koska väestössä liikkuu koko ajan runsaasti nuhakuumeviruksia kantavia henkilöitä.

Flunssan oireet

Flunssan alkuun on tyypillistä potea kurkkukipua ja/tai nenän kirvelyä ja tukkoisuutta. Myöhemmin tulee mukaan nuhaa ja yskää, mutta joskus vetinen nuha voi myös olla ensimmäinen oire alkavasta flunssasta. Yleensä on myös kuumeinen olo (”paikkoja särkee”) ja lapsilla voi olla korkeatakin kuumetta (yli 38,5 astetta).

Flunssan toteaminen

Flunssa diagnosoidaan yleensä pelkkien oireiden perusteella. Epäselvissä tilanteissa voidaan tehdä nielun bakteeriviljely streptokokkiangiinan poissulkemiseksi. Jos oireet ovat kestäneet yli viikon, voidaan tehdä poskionteloiden kaikututkimus. Joskus käytetään myös CRP-verikoetta erottamaan virus- ja bakteeritautia toisistaan.

Flunssan itsehoito

Flunssassa antibiooteista ei ole mitään hyötyä, päinvastoin. Flunssan hoitoon ei ole olemassa paranemista jouduttavaa hoitoa. Oloa voi pyrkiä helpottamaan tulehduskipulääkkeillä (esimerkiksi ibuprofeenilla) tai kuumetta alentavilla kipulääkkeillä (esimerkiksi parasetamolilla).

Yskänlääkkeistä saatava apu on yleensä vähäinen. Yskänlääkkeet saattavat olla avuksi, jos yskä vaikeuttaa nukahtamista. Reseptillä saatavat yskänlääkkeet eivät ole yhtään tehokkaampia kuin käsikauppalääkkeet.

Äänen käheyden paras hoito on puhumisen ja kuiskaamisenkin välttäminen. Höyryhengitys saattaa lievittää oireita. Kuumeisen pikkulapsen ja vanhan ihmisen riittävästä juomisesta on huolehdittava.

Ruumiillista ponnistelua kannattaa välttää, jotta estettäisiin komplikaatioiden kehittyminen. Kevyt liikkeellä olo ja puuhastelu eivät ole haitaksi. Kuntoilun voi aloittaa, kun yleisoireet (kuume ja yleiset säryt) ovat ohi ja olo on huomattavasti parantunut. Tämä tarkoittaa yleensä ainakin 3–5 päivän harjoittelutaukoa.

Milloin hoitoon?

Flunssan takia ei tarvitse mennä hoitoon. Ainostaan jos työnantaja vaatii hoitajan tai lääkärin todistusta jo lyhyestäkin poissaolosta, tarvitaan hoitajan tai lääkärin käyntiä.

Jos flunssan oireilla alkaneeseen taudissa ilmenee aikuisella korkeata kuumetta ja voimakas uupumus tai jos hengittäminen on hyvin raskasta, kannattaa käydä lääkärissä varmistamassa, ettei kyseessä ole alkava bakteerikeuhkokuume. Samoin, jos flunssa on jo ollut paranemassa ja oireet uusiutuvat viikon parin kuluessa, on syytä varmistaa, ettei kyseessä ole bakteerien aiheuttama jälkitauti (esim. keuhkokuume tai poskiontelotulehdus), joka paranee nopeammin antibioottikuurin avulla.

Flunssan aiheuttama yskä kestää usein yli 2 viikkoa ja kauemminkin. Antibiootit eivät auta pitempäänkään yskään. Jos yskä kestää yli 3-4 viikkoa häiritsevänä, on hyvä lähteä lääkäriin.

Flunssan ehkäisy

Nuhakuumetta voi ehkäistä pesemällä käsiä. Nuhaisena kättelyä kannattaa tilanteen mukaan välttää. C-vitamiinin nauttiminen voi lyhentää taudin kestoa vähän, mutta ei pysty ehkäisemään sairastumista. Etenkään lapsille ei tule antaa suuria C-vitamiinimääriä.

 

Flunssa lapsella

Pienet lapset (1–3 v.) sairastavat useita flunssia vuodessa ja erityisesti päivähoidon aloituksen yhteydessä on normaalia sairastaa monta flunssaa peräkkäin. Tämä johtuu tartuntojen lisääntymisestä. Flunssan aiheuttajaviruksia tunnetaan yli 200, joten uusia viruksia, joille ei ole vielä kehittynyt vastustuskykyä, tulee runsaasti vastaan. Kotihoidetuilla lapsilla tämä on edessä viimeistään esikoulussa. Syksy ja talvi ovat runsainta flunssa-aikaa.

Flunssan oireet

Flunssa alkaa yleensä nenän tukkoisuutena ja nuhana sekä usein kurkkukipuna. Yleisoireena voi olla kuumetta. Yskä seuraa tyypillisesti myöhemmin parin päivän sisällä. Flunssaan voi liittyä lievää silmän sidekalvon punoitusta. Yskimistä ilmenee yleensä pitempään taudin muiden oirein jo hävittyä. Flunssa kestää usein yli viikon.

Flunssan ehkäisy

Virus tarttuu yleensä käsien välityksellä. Se voi tarttua myös ilmateitse pisaratartuntana, kun flunssainen ihminen yskii tai aivastelee lähellä. Tartuttavuus on suurimmillaan taudin alussa, kun potilaan oireet ovat vielä vähäiset. Täten flunssan leviämistä on mahdotonta ehkäistä eristämällä ihmisiä toisistaan.

Paras ehkäisykeino on käsien pesu. Yskiminen nenäliinaan tai hihaan vähentää myös virusten leviämistä. Influenssarokote tehoaa ainoastaan influenssaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan eikä siis suojaa tavalliselta flunssalta.

Flunssan itsehoito

Tulehduskipulääkkeet alentavat kuumetta ja parantavat vointia. Nuhan hoitoon ei ole kunnon lääkettä. Pienet lapset eivät osaa niistää, jolloin limaa ohjautuu nieluun, mikä pahentaa yskää etenkin yöllä. Tukkoista ja karstaista nenää voi avata keittosuolatipoilla ja -sumutteilla. Lapsen pääpuolta voi kohottaa tyynyjen avulla. Yskän hoitoonkaan ei ole hyviä lääkkeitä. Yskänlääkkeiden teho on olematon flunssassa ja haitat saattavat ylittää hyödyt. Siksi yskänlääkkeiden käyttöä lapsilla on pyritty vähentämään. Antibiooteista ei ole mitään apua virusinfektioissa, päinvastoin, eikä niitä kuulu käyttää flunssan hoidossa. Tavallisen flunssan oireet, etenkin yskä, jatkuvat usein 2-3 viikkoa ilman, että kyse on antibioottihoitoa vaativasta jälkitaudista.

Milloin hoitoon?

Lapsi toipuu flunssasta yleensä erinomaisesti. Lapsi on syytä viedä hoitoon, jos:

  • lapsi on kovin kivulias ja/tai heräilee öisin
  • flunssa pitkittyy runsasoireisena yli kahden viikon
  • korkea kuume kestää yli viisi vuorokautta
  • kuume on loppunut, mutta nousee uudestaan
  • lapsella on korkea kuume ja hän on heikkokuntoinen
  • hengitys muuttuu tiheäksi tai puuskuttavaksi
  • hengitykseen liittyy selvä vinkuna
  • silmät alkavat rähmiä

Tärkeintä on lapsen yleisvointi. Mikäli lapsi vaikuttaa kohtuuttoman väsähtäneeltä ja vanhemman vaisto sanoo, että lapsella on hätä, on hänet vietävä lääkäriin.